LOMA

Emännän kesäloma on puolessa välissä. Koirat viettivät loman alkupuoliskon maalla mökillä. Maalla koirien kanssa on niin helppoa, kun ne voivat olla irti ulkona aamusta iltaan! Ja kyllä ne olostaan siellä nauttivatkin! Antaa kuvien puhua puolestaan :-)

♪♫♪ Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän...

... miten onnellinen voikaan olla hän ♫♪♪

Mökkimaisema <3

"Oma" järvi <3

Muotokuva

JES! Kepinhakua niitetyllä mökkipellolla :-)

Mihin se meni?

Vedetääs hetki henkeä..

Ja sitten mennään taas! Katso parsoni loikkaa ♫♫♪

Heitä se käpy!

Eikö sana kuulu vai eikö se tehoa?!

LisääLisääLisää, pliiis

Kepistä asiaa ;-)

Mummo ei anna periksi <3

MUN lelu <3

 

Oman rakkaan tyynyn kanssa on hyvä nukahtaa leikkien jälkeen <3

Agirotu Nastolassa

Kesäloman alussa matkasimme Martin kanssa Nastolaan Agirotuun Annan ja Nemon kanssa.  Päivä oli helteinen ja meillä oli Riitta-kasvattajalta lainattu teltta aurinkosuojana matkassa mukana. Mara ja Nemo ovat lunkeja matkakavereita, joiden kanssa oli rentoa kuljeskella kisa-alueella ja kartoittaa mahdollisia shoppailukohteita :-)

Alunperin ilmoittauduimme molemmille kahdelle radalle, mutta kisa-aikataulu oli niin hankala, että lopulta päätimme osallistua vain ensimmäiselle agiradalle. Tuomarina medikolmosilla oli tällä radalla oman seuramme tuttu Jari Helin. Koirakoita oli ilmoittautunut reilut 120 ja Nemo ja Anna starttasivat alkupäässä, me loppupäässä. Näin saimme Maran kanssa jännittää yli 2 tuntia rataantutustumisen jälkeen omaa vuoroamme ja oikeastaan ehdin jo siinä välissä melkein unohtaa koko radan :-)

Radan alussa oli keppien jälkeen hankala hyppykuvio, johon ennakoin ratamme kosahtavan, kuten niin monelle muullekin kävi. Mutta eipä mitään! Tuo kohta sujuikin virheittä, vaikkei mitenkään kovin nätisti ja vitonen tulikin sitten helpossa hyppykaarteessa, jossa jätin Maran taas yksin ja se ohitti yhden hypyn. Siitä vitonen. Vauhtikaan ei riittänyt, vaan yliaikaa tuli 0,65 sekuntia. Ilman tuota hypyn uusimista olisimme päässeet ihanneaikaan. Ihan hieno rata kyllä silti Maralta ja sijoitus 46 isossa joukossa <3

 

 
Agirotu oli jälleen hienosti järjestetty tapahtuma ja helteisessä säässä koirien hyvinvointi oli huomioitu mm. vesipisteellä, jossa sai viilentyä pitkin päivää :-) Ensi vuonna Agirodun järjestääkin jälleen oma seuramme Ylöjärven koirakerho, joten kisat sujunevat silloin itsellä talkoilun merkeissä. Seuraavan kerran kisaamme Maran kanssa myös oman seuran kisoissa, 22.7. Ylöjärvellä. Siellä onkin tarjolla kolme starttia iltapuhteeksi...

 

Talvilomalla pohjoiseen ja takaisin

Suuntasimme, Mimmi jo kuudetta ja Marttikin jo viidettä kertaa, talviloman viettoon Sirkkajärven rannalle Leville. Levillä oli vielä ihana talvikeli: paljon lunta ja aurinkoa, ei kuratassujen pesua eikä sepeliä tassujen alla. 

Lenkkeiltiin tuttua issikkavaelluspolkua, jossa koirat sai revitellä irti ja nauttia suun täydeltä hevosen "sitä itseään" :-D 

Mimmi saunoi joka päivä vähintään kerran ihanan puukiukaan löylyissä <3

Martti seurasi koko viikon emäntää askel askeleelta mökin ylä- ja alakerran väliä :-) Oikeastaan herra oli jopa hieman ärsyttävä, sillä se ei jäänyt hetkeksikään alas, jos minä menin käymään ylhäällä. No, hyvää kuntoiluahan se portaiden hyppiminen ylös alas oli, mutta melkein jo huolestuin tästä läheisriippuvaisuudesta :-)

Maran viikkoon mahtui myös viime vuotiseen tapaan treffit ihanan Ulpu-neidon kanssa Petsukkalammen jäällä. Herra taisi odottaa treffeiltä hieman muunlaista sisältöä, mutta Ulpua kiinnosti lähinnä jäältä löytynyt keppi :-) Vauhtia näiden kaverusten tapaamiselta ei silti puuttunut!

Emäntää ainakin Lapin-kärpänen on puraissut niin pahasti, ettei tämä varmaankaan jäänyt viimeiseksi lomaksi pohjoisessa. Ja kun koirat ovat niin hyviä reissutyyppejä, niin mikäs siinä on matkustaessa, tuota 12 tuntia autossakin...

Hellettä kuupassa

Helteiset kesäpäivät sujuvat ihan mukavasti citykodissakin, vaikka toki mieli hiukan haikailee jo takaisin mökkirantaan... Helteessä ei lenkkeillä, vaan aikaa vietetään joko takapihalla makoillen, pallotellen tai nameja etsien tai sitten sisällä vähän viileämmillä (no, sisälämpötila jatkuvasti 25-28...) lattioilla.

Mimmi luonnollisesti nautiskelee mieluiten badenbadenissaan ♥

Herra kerjäämässä leikkiseuraa :-)

 Hetken hengähdys varjossa

Pihassa riittää erilaisia tuoksuja...

 

 Mimmillä meni hermo kuvaamiseen :-D

 Pientä aktivointia namuja etsien...

Kävimme näyttämässä Maran jalan ihottumaa Riitta-lääkärillä Hasselissa. Teippinäytteestä ei onneksi löytynyt hiivaa tai bakteereita, joten Martti välttyi antibioottikuurilta. Ihottuma oli kuitenkin hyvää vauhtia syvenemässä, joten saatiin viikon Fuciderm-kuuri ja nuoleminen pitää tietysti estää kaulurilla. Huoh. Ihmeen hyvin jätkä kuitenkin osaa kuupan kanssa elää, osaa juodakin sen kanssa, mitä vähän epäilin. Tietysti välillä raapitaan seiniä ja huonekaluja, mutta uskoisin viikon kaulurinpidon onnistuvan maallakin, johon koirat jäävät muutaman päivän lomareissuni ajaksi hoitoon...

Lapin luonto luo outoa taikaa...

Emännän lomaviikkoa on vietetty perinteiseen tapaan Levillä. Mimmille tämä on jo viides, Martille neljäs kerta Lapissa :-) Molemmat ovat kyllä tosi ihania reissukoiria, vaikkakaan Mara ei autoilusta kauheasti perusta. Se matkustikin suurimman osan vajaan 12 tunnin matkasta boksissa, mutta koska Mimmin boksi ei mahtunut autoon, neiti sai katsella maisemia repsikan sylistä :-) Mimmille se sopii mainiosti ja se istuukin ihan rauhallisesti aloillaan.

Perillä mökkimme sijaitsee Sirkkajärven rannalla, jossa on kiva juoksuttaa koiria. Tosin varuillaan saa olla, koska täällä on tosi paljon koiria, sekä paikallisia että lomalaisia. Ensivaroituksen saimme heti ekana loma-aamuna, kun lenkille lähtiessä mökin pihaan porhalsi kaksi cottonia. Mimmin otin heti syliin, mutta Maran annoin haistaa koiria. Toisen kanssa haistelu sujui häntää varovasti heiluttaen, mutta toisen kanssa karvat nousi pystyyn ja myös cotton murisi. Lopulta koirien isäntä juoksi hakemaan tyypit ja kertoikin molempien olevan uroksia, jotka "ovat tottuneet aina morjestamaan kaikkia"... No, toinen ainakin murisi Maralle siihen malliin, että välttämättä ei olisi turvallista morjestella.

Maralla Levin lomaan mahtuivat myös treffit, kun herra tapasi Petsukkalammen jäällä lappilaistuneen Ulpun. Ulpu on Martin tyttöystävä-Lunan sisko ja kovin olikin samantyyppinen neitokainen kuin Luna <3 Neiti komensi Maraa kovaäänisesti, mutta sehän herraa vain innosti ;-) Kaveruksilla oli kova vauhti päällä ja ilmeisen mukavaa :-D Vauhti oli jopa niin kova, että Mara heiti etuperin voltin hankeen. Onneksi ei osunut pää mihinkään kantoon...

Kivaa on ollut ja huomenna karavaani lähtee takaisin kotimaisemiin, jossa ilmeisesti odottaa melkoiset kurakelit näiden ihanien talvikelien jälkeen!
 

Ellun kanat

Otsikko ei viittaa Maran ihanaan Ellu-siskoon <3, vaan meidän lauman koko kesän olotilaan :-) Mökillä on oltu jo viisi viikkoa ja mökkielämä on kyllä melkoista pellossa eloa... Martti liikkuu varmasti paljon enemmän kuin arkena, sillä se saa olla päivät irti pihalla naapurien eli vanhempieni touhuissa mukana. Halonkannosta ja niiden hakettamisesta onkin tullut yksi Maran lempipuuhista ;-) Mimmikin kyllä liikkuu, mutta oma-aloitteisesti se on melko laiska, lähinnä makoilee badenbadenissa terassilla <3 Mimmille (ja emännälle) pian koittava kotiinpaluu tarkoittaa siis myös ryhtiliikettä kuntoilun suhteen, kun säännölliset remmilenkit taas alkavat!

Kävynsyöntiä :-)

Klapitalkoissa...

Traktorin kyydissä...

Mönkkäriajelullakin :-D

Mimpsu pääsi loman lopuksi Kirsin hierottavaksi 7 viikon tauon jälkeen. Hierontataukoa on koko ajan pikkaisen pidennetty sen jälkeen, kun vuosi sitten aloimme taas hieronnassa käydä. Aluksi Mimmi oli aikamoinen väkkärä hierottavaksi ja kovasti jumissakin etenkin alaselästä. Nyt neiti menee Kirsin eteen patjalle kyljelleen ja antaa silmät kiinni hieroa pitkänkin aikaa <3 Tälläkään kertaa vasemmalla puolella ei ollut mitään erityistä, mutta oikealta löytyi yksi fasettilukko, joka kuitenkin aukeni käsittelyssä. Seuraavalla kerralla pääsevätkin sitten taas molemmat hierontaan!

Martin kanssa käytiin sitten jälleen lääkärissä, tällä kertaa entisessä kantapaikassamme Pirkanmaan Pieneläinklinikalla. Siellä ei oltukaan käyty reiluun vuoteen, kun Taina-lääkärimme on äitiyslomalla. Taina ei ollut paikalla nytkään, mutta tutustuimme uuteen kivaan lääkäriin, Riitta Vikbergiin. Hän tutki Maran jalat ja totesi, että punoitus viittaa allergiaan (mikä nyt oli jo aiemminkin arvelu). Kuitenkin hän totesi myös, ettei näin vähäinen oireilu anna aihetta hötkyillä isojen testien suhteen, jotka eivät edes ole täysin varmoja. Niinpä Maraa hoidetaan edelleen käsikaupan erilaisilla tuotteilla; rasvahappoampullein ja erilaisin suihkein aina, kun tassut siltä näyttävät. Mikäli punoitus johtuisi kesän siitepölyistä, oireet todennäköisesti häviäisivät talven tullen. Mikäli näin kävisi, ei välttämättä aihetta tarkempiin tutkimuksiin ole. Toisaalta, mikäli oireet edelleen syksyllä jatkuvat, Riitta suositteli kuitenkin allergiatestejä. Katsotaan siis, mitä syksy tuo tullessaan tälläkin rintamalla!

Ainakin syksy tuo tullessaan meidän debyytin virallisissa agikisoissa, ekat ilmot on nyt tehty! Apua!