Laatuaikaa pääsiäisenä

Pääsiäisen pyhät sujuivat meillä poikkeuksellisen ohjelmattomissa ja rauhallisissa merkeissä, ihan kotosalla. Käytiin joka päivä metsässä, jotta koirat sai olla irti. No, nauttivatko ne siitä, enpä tiedä. Mimmi lähinnä köpötteli perän pitäjänä eikä Marttikaan suurempia spurtteja ottanut - ihan hyvä niin! Ehkä nuo retket kuitenkin olivat meille kaikille mukavaa pään tuuletusta. Ja mikä parasta: metsässä oli vielä vahva latupohja, joten kuratassuja ei tarvinnut pestä. Löydettiinpä kiva laavukin, jonne pitää keväämmällä kyllä suunnata makkaranpaistoretkelle :-)

 

Käytiin yhtenä päivänä pikaisesti hallilla höntsäilemässä. Mitään treenisuunnitelmaa ei ollut, mutta kivaa oli kuitenkin kaikilla :-D

Neiti täpäkkänä :-)

Joko saa tulla?

Söpistelyä <3

Mara painoi kieli vyön alla :-D

Ota!

Läpi tultiin!

Pyhät on nyt kuitenkin lusittu ja pian koittaa emännän loma ja koirien 9 päivän mummolaelo. Vähän hirvittää, miten lihavassa kunnossa nämä hoitolapset lomansa jälkeen ovat, mutta sitten pitää alkaa entistä kovempi bikinikuntoon-treeni :-) Martin kanssa ollaan peräti kerran käyty hölkkäämässä, ehkä n. 6 km lenkki, josta öbaut 4 km hölkkää. Ei emännän kunto kestä ja Marakin oli sen verran touhusta ihmeissään, että jolkotteli lähinnä takana :-) Sinänsä ärsyttävää, että vetoapu olisi ollut tarpeen..

Palataan asiaan loman jälkeen, siihen asti ihanaa kevättä lukijoille!

Kivat kisat

Lauantaina 28.3. suuntasimme Martin kanssa Lempäälään TAMSKin kisoihin. Reilun kuukauden tauko olikin taas kisaamisessa ja tarjolla kaksi agirataa + hyppäri. Tuomareina piti alkuperäisen tiedon mukaan olla Henri Luomala ja Petteri Kerminen, mutta loppujen lopuksi tuomarikatras oli em. lisäksi Salme Mujunen, Minna Räsänen ja Johanna Nyberg. Medikolmosten ekan agiradan tuomaroi Kerminen, toisen agiradan ja hyppärin Mujunen...

Petterin eka rata oli todella kiva ja helposti tehtävissä, mutta niin vaan pilasin Maran mahdollisuudet nollaan :-( Neloshypyn jälkeen oli viime kisojen tapainen vienti pituudelle (viimeksi taisi olla ihan perushyppy tuossa kulmassa) ja rataan tutustumisessa aioin tehdä siihen valssin. MIKSI EN tehnyt, vaan yritin persjättöä?! Kysyy hän ja sitä ihmetteli Marttikin ja hyppäsi pituuden sivusta. Siitä vitonen. Muuten rata oli tosi sujuva ja suht vaikea keppikulmakin meni hienosti. Olin SUPERtyytyväinen, vaikkakin itseeni pettynyt, kun en tehnyt suunnitelman mukaan. Valitettavasti en saanut rataa videolle.

Lähde: http://www.agi-petteri.fi/ratapiirroksia/

Salme Mujusen agirata vähän jänskätti, sillä muistin alemmista luokista Salmen radat hieman - hmm - erikoisina :-) Rata oli kuitenkin tosi kiva, siinä sai tosiaankin juosta kovaa suoria putkia ja nolla oli taas niiiiiin lähellä, mutta todennäköisesti laskin taas kättä hypyn päällä ja Mara tiputti 3. hypyn riman alas. Muuten aivan loistava rata ja aikakin -11,66! No, sillä ajalla ei oltaisi oltu tuossa sakissa 10 joukossa, mutta olisi Martti tästäkin nollan ansainnut... Tästäkään radasta ei valitettavasti ole videota.

Hyppäri olikin sitten "taattua" Salmea :-) Taisi olla 7 putkea ja sellaista vääntöä, että huh. Medi3:lla 28 koirakkoa ja 3 tulosta, loput hyllyjä - me muiden joukossa. Hyllytettiin 4. hypylle ja sen jälkeen paketti meni täysin sekaisin, kunnes kepeiltä saatiin sitten loppu menemään ihan kelvollisesti. Sai juosta :-)

Mimmi joutui tässä taannoin trimmauskoneen käsittelyyn ja vieläkin on hieman homma kesken. Emäntä on ollut kovin laiska kuvailemaan, joten varsinaista aineistoa mummelin uudesta lookista ei valitettavasti ole :-( Emännän city- ja koirien maalaisloma lähenee, mutta vielä vietetään pääsiäinen rauhassa kotosalla. Mukavaa pääsiäisen odotusta!

Talvilomalla pohjoiseen ja takaisin

Suuntasimme, Mimmi jo kuudetta ja Marttikin jo viidettä kertaa, talviloman viettoon Sirkkajärven rannalle Leville. Levillä oli vielä ihana talvikeli: paljon lunta ja aurinkoa, ei kuratassujen pesua eikä sepeliä tassujen alla. 

Lenkkeiltiin tuttua issikkavaelluspolkua, jossa koirat sai revitellä irti ja nauttia suun täydeltä hevosen "sitä itseään" :-D 

Mimmi saunoi joka päivä vähintään kerran ihanan puukiukaan löylyissä <3

Martti seurasi koko viikon emäntää askel askeleelta mökin ylä- ja alakerran väliä :-) Oikeastaan herra oli jopa hieman ärsyttävä, sillä se ei jäänyt hetkeksikään alas, jos minä menin käymään ylhäällä. No, hyvää kuntoiluahan se portaiden hyppiminen ylös alas oli, mutta melkein jo huolestuin tästä läheisriippuvaisuudesta :-)

Maran viikkoon mahtui myös viime vuotiseen tapaan treffit ihanan Ulpu-neidon kanssa Petsukkalammen jäällä. Herra taisi odottaa treffeiltä hieman muunlaista sisältöä, mutta Ulpua kiinnosti lähinnä jäältä löytynyt keppi :-) Vauhtia näiden kaverusten tapaamiselta ei silti puuttunut!

Emäntää ainakin Lapin-kärpänen on puraissut niin pahasti, ettei tämä varmaankaan jäänyt viimeiseksi lomaksi pohjoisessa. Ja kun koirat ovat niin hyviä reissutyyppejä, niin mikäs siinä on matkustaessa, tuota 12 tuntia autossakin...

Sunnuntaikivaa hallilla

Antaa kuvien kertoa meidän sunnuntaiaamun puuhista :-) 

Maralla oli sen verran vauhti päällä, että kamera ei oikein tarkentanut, siksipä enemmän kuvia mummelista <3

Mitä sitte tehrään?

Oikeesti? Annas ny niitä käskyjä?

On se ny perhanan hirasta toimintaa!

Jes, mahtavaa!

Tälleen vai? Äippä mää en pysty kavvaa oleen näin :-)

Tää ei ny oikeen miällytä, miks toi sisko on MUN kentällä ;-)

 

Kohti siedätystä

Periaatteessa en tykkää bloggailla terveysasioista, koska ne ovat monessa mielessä hieman riskaabeleita aiheita ja mielestäni ne eivät  myöskään ole mitenkään erityisen kiinnostavia lukijalle. Toisaalta olen itse vuosien saatossa hakenut tukea erilaisille sairausepäilyille tai muille ajatuksille lukemalla kohtalotovereiden blogeja, joten sen takia uskallan jälleen avautua terveysasioista.

Martin silmä alkoi alkuviikosta punoittaa eikä punoitus tuntunut helpottavan kotikonstein. Olin ilmoittanut meidät lauantain kisoihin Lempäälään, joten koitin viimeiseen asti hoitaa silmää ilman dopingia. Koska se kuitenkin alkoi vaivata koiraa enemmän, vein Martin näytille Hasseliin. Ja hyvä että vein, koska silmässä oli jälleen sidekalvon tulehdus. Värjäämällä ei löytynyt vaurioita tai mitään vierasesineitä, joten hoitona Oftan Dexa-Chlora -silmätippoja 4-6 krt päivässä 10 päivän ajan + siihen 7 pv dopingvaroaika.

Samalla näytin vasemman takakintereen sitkeää ihottumaa, johon sain ohjeeksi laittaa Canofitea, jotta kutina helpottuisi. Riitta tarkasti myös tassunpohjat, joista vasemmassa etujalassa oli varpaanväleissä lievää punoitusta. Punotti viime viikolla aika hurjastikin, mutta Skingelillä sain rauhoittumaan.

Googlettelin ennen eläinlääkärikäyntiä siedätyshoitoon liittyviä asioita, koska Riitta oli jo syksyllä allergiatestien jälkeen ehdottanut siedätyshoidon aloittamista. Tuolloin suhtauduin aiheeseen kovin skeptisesti ja uskoin meidän selviävän ilman siedätystä kotikonstein. Lisäksi pidin siedätyshoitoa kovin sitovana ja hankalana. Otin asian nyt uudelleen puheeksi ja aiheesta pitkään keskusteltuamme pyysin Riittaa tilaamaan Martille siedätyshoitolääkkeen. Martin tapaushan on melko lievä eli se on suppean testin mukaan allerginen "vain" yhdelle pöly- ja kahdelle varastopunkille, eikä millekään testissä testatulle siitepölylle. Seuraavassa viime syyskuussa otetun testin tulos.

Siedätyshoitojen toimittaja on Suomessa vaihtunut ja 1.9.2014 alkaen uudet aloitushoidot tulevat ALK:lta. Siedätyshoidon nimi on Artuvetrin® Therapy. Aiemmin käytettiin Heskan siedätyshoitoa. Uuden toimittajan myötä myös siedätyshoidon aloitus on helpottunut. Enää ei alussa piikkiä annetakaan 3 vrk välein, vaan 3 kk "sopeuttamisjakson" ajan piikit annetaan 2 viikon välein ja tämän jälkeen kuukauden välein. Käytännössä annokset voisi antaa kotonakin, mutta itse olen asennoitunut siihen, että ne käydään otattamassa lääkärissä. En todellakaan ole mikään sisar hento valkoinen...

Siedätyshoitoa kokeillaan noin vuoden verran ja mikäli oireet (Martin tapauksessa erilaiset tulehdukset) helpottavat, hoitoa jatketaan käytännössä koiran loppuelämän ajan. Mikäli vuodessa ei mitään näkyvää muutosta tapahdu on siedätyshoito turhaa ja se voidaan lopettaa. Silloin voi todeta, että oireet ovat johtuneet jostain muusta kuin näistä nyt siedätetyistä varasto- ja pölypunkista. Näiden punkkien osalta allergiatestauksesta on netissä saatavilla hyvinkin ristiriitaista tietoa. Esim. täältä löytyy aiheesta lisää.

Olen kuitenkin kaikista epäilyksistäni huolimatta tullut siihen tulokseen, että kokeilla kannattaa. Kustannus siedätyshoidosta ei ole mielestäni kummoinenkaan, kun miettii miten paljon rahaa jatkuviin eläinlääkärikäynteihin vuodessa menee. Lisäksi tuo sitoutumispuolikin on uuden annostusvälin takia helpottunut huomattavasti, kyllä sitä nyt kerran kahdessa viikossa saa lääkäriajan kalenteriin sopimaan! Siedätyshoito ei myöskään ole dopingia eli kisauraa ei tämän takia tarvitse katkaista ja ylipäätään, mitä en tekisi rakkaan lemmikkini olon parantamiseksi ♥ Jos kokeilu sitten osoittautuu turhaksi, niin onpa ainakin kokeiltu! 

Shopping

Tänään käytiin shoppailemassa Mustista ja Mirristä herralle uudet valjaat. Kahdet jo olemassaolevat nousevat vetäessä kurkkua painamaan ja aiheuttavat kröhinää lenkillä. Nämä Rukan Mini Comfort -valjaat vaikuttavat ainakin ensinäkemältä istuvan hyvin - toivotaan, että ovat käytössäkin mukavat. Ja värikin on aika kiva näin kevättä kohden mentäessä :-)

Kaupasta lähti mukaan (tuhottaviksi) myös pari halpaa narulelua. Kotona ne saivat jo melkoista kyytiä ;-)

 

Ystävänpäivän kisailua ja la(i)skiaissunnuntain touhuja

Vietimme Martin kanssa Ystävänpäivää LEVEKin kisoissa SDP:llä. Tuomareina oli kahdella radalla oma koutsimme Johanna Wüthrich ja toisella agiradalla yksi suosikkituomareistamme eli Mikkilän Sari. Liekö lisäpaineita tuosta oman koutsin tuomaroinnista, mutta ennen ekaa rataa jännitti selvästi enemmän kuin aiemmin. Lisäksi torstain teeneissä kaikki sujui niin mallikkaasti, että sekin pisti vähän jännittämään, sujuisiko kisoissa mikään.

Eka rata oli Wyffen agilityrata, josta tuloksena 10 vp (kielto hypyllä ja kepeillä) ja 0,02 yliaikaa. Kolmoshypyn kielto johtui nähtävästi omasta ryysimisestä, kun lähdin taas koiraa katsomatta rynnimään kolmoshypyn taakse valssille ja Marttihan tuli sinne mukana :-) Keppikielto oli myös samasta syystä eli vedätin Martin ohi kepeistä - typerää! Sinänsä kiva, että saimme tuloksen, mutta nuo omat mokat jäivät vähän harmittamaan. Sekä se, että noiden parin korjailun takia meni yliajalle, vaikka juoksin mielestäni kuin heikkopäinen. 

 

Toka rata oli Wyffen hypäri ja siitä ei ole paljoa kerrottavaa... Mulla oli ohjaus ihan hukassa ja siitä koutsi radan jälkeen vähän huomauttikin - aiheesta :-) Heti alun "ohjaus"kuvio oli käsittämätön, ihme että Mara tiputti vain 2. riman... Sitten suorasta putkesta jätkä tuli kierien ulos, se ei ennen ole noin liukastellutkaan! Takaaleikkaus renkaan jälkeiselle hypylle tuli tehtyä ihan vahingossa ja se onnistui! Mutta takaakierron jälkeen en ottanut Maraa haltuun ja niinpä se kosahti väärään päähän putkea.

Vika rata oli Mikkilän Sarin agirata. Olen aina tykännyt Sarin radoista ja nytkin se oli ihan "tehtävissä", mielestäni helpompi, kuin Wyffen agirata... Alku oli ihan samanlainen ja tällä kertaa onnistuin jotenkin viemään Maran yli 3. hypyn, mutta sen takana valssissa olin nähtävästi myöhässä ja Mara jäi pyörimään A:n eteen. Onneksi siitä ei kuitenkaan tullut kieltoa. Muuten rata meni suht sujuvasti, kunnes sitten kepeillä Mara liukastui ohi 2. välin ja siitä vitonen. Onneksi huomasin virheen ja palautin alkuun! Tähän (ja muihin epämääräisiin muuvseihin) tuhraatui kuitenkin jälleen aikaa ja tulos oli 5,21. Silti 2 tulosta 3 radalla on paremmin, kuin meillä kolmosissa tähän asti!

Mara kävi oudon kuumana ja komensi meikää joka radalla - sille outoa käytöstä. Ehkä sitten vaan ohjasin niin kökösti, että sitä harmitti :-D Lisäksi ihanneajat tuntuvat kolmosissa niin kovilta, että vaikka me joskus saataisiinkin nolla, niin ei me ikinä päästä mihinkään 5 kärkeen meidän vauhdilla :-( En tiedä, mistä saisi nopeammat jalat? Näitä nykyisiä testataan taas viikon päästä, tosin vain kahdella radalla TAMSKin kisoissa :-)

Ystävänpäivän kunniaksi Martti taisi kisoissa hieman ihastua sievään Sera-neitoseen ;-) Herra esitteli Seralle lemmekkäitä muuvseja vielä häkistä käsinkin :-D

Laskiaissunnuntaita vietettiin ihan kotosalla ihanasta aurinkoisesta pakkaspäivästä nauttien. Antaa kuvien kertoa puolestaan. Näiden kuvien myötä

Mukavaa alkavaa viikkoa!