Otetaan iisimmin!

Eka lomaviikko alkaa olla takana ja ollaan oltu enimmäkseen maalaismaisemissa. Loma alkoikin Mimmin järjestämällä jännitysnäytelmällä, johon liittyi perinteinen kova jalkapallo, järvi, aallot, kaislikko ja melkein hukkunut emäntä... Mummo nimittäin löysi jostain jemmasta vanhan jalkapallon, jolla alkoi leikkiä. Pahaksi onneksi pallo vieri rinnettä pitkin rantaan ja sitä vekoosia järveen. Koska kävi tuuli, niin pallo tietysti meni laineiden mukana ja kun Mimmi ei saanut siitä mitään otetta, se vaan meni aina kauemmas, mitä enemmän se yritti palloa kiinni. No, kesti hetken ennen kuin huomasimme tilanteen ja siinä vaiheessa mummeli kiiti jo kohti ulappaa :-) Vene oli toisessa rannassa ja meikäläinen sitten hulluna koitti uimalla saada koiraa kiinni - arvaatte varmaan, ettei onnistunut...

Onneksi naapurimökkiläiset kuulivat karjuntani järvestä ja lähtivät veneellä poimimaan Mimpsun (ja pallon) parempaan talteen <3 Ehkä Mimmi olisi jaksanutkin uida pallon perässä ympäri järveä, mutta koska se ei juurikaan ole paria vetoa enempää koskaan lajia harrastanut, niin pelkäsin sen hukuttautuvan adrenaliinipiikissään. Onni onnettomuudessa, ettei mitään niin kamalaa tapahtunut <3

Martti sen sijaan tykkää uiskennella ja se osaakin uida rannan suuntaisesti :-) Tosin eipä ole palloa järveen herralle heiteltykään...

Vaikka loma onkin, niin aksareeneissä tietty käytiin. Tehtiin avokulmia kepeille ja aika kivasti meni jo vaikeatkin kulmat. Radan pätkällä sain taas huutia käsistä ja äänestä, nyt vaan suuta soukemmalle ja kädet pitkin kehoa ;-) Laitetaas tähän muutama kuva toissatreeneistä, kuvien copyright Sue Kalves.

Kontaktilla, näettekste? Samalla ehti poseerata kameralle ;-)

Öö, ponnistus kunnossa?

Täältä tullaan!

Lomailu jatkuu enimmäkseen mökillä ja kelitkin suosivat eli ihanaa aurinkoa riittää <3

Mukavaa kesäistä viikonloppua lukijoille!

Mimmin revittelyt ja kesäfrisööri

Jaa mää vai? Jaa revittelevvai? Meikä ei oo päässy äänee täsä plokissa enää vuasii, mutta ny varastin emännän näppiksen ja päätivvähä kertoo kuulumisia. Nöösi ov vallan viäny meikän akilitihommelit enkä oo päässy ku kerta vuatee joskus ja jouluna kokeilee, viäkö äipällä kulkee. No, täsä taannoin se älys ottaa meikänki mukaa nöösin reeneihi ja niinhän siinä kävi, kummää vähä aavistelinki. Nöösi veti sevverta heikosti, että äippä otti sitte meikäläisen näyttää, mite sitä akilitia oikeen veretää ;-)

Kattokaa itte!

Äippä käski sanoo, että täjjälkee sitte onnuttii yks ehtoo, mutta se ny on iha pikku seikka! Olipaha mahtava vetää vähä hyppyy ja putkee ja puamiaki!

No sitte me ollaa oltu möksällä ja siähä on aina iha parasta. Pääsee saunoo ja löylyt on paljo lepposemmat ku kotona, jaksaa paremmi nauttia siä lauteilla. Ja tiätty ottaa vähä saunakaljaa...

Meikäläisen karvotuksesta äippä on jaksanu repiä ressiä jo pitemmän aikaa. Semmiälestä meikä on alkanu vanhemmite kasvattaa karvaa liika nopeeta ja se kasvaa paljo pitemmäkski ku enne. Meikä pitäis kyä kaikki karvat ihan itte, se nyhtämine jos mikä on rasittavaa puuhaa. Mutta ei auttanu, ku äippä vei mut piiitkästä aikaa rehvaa kasvattiäippä-Riittaa. Mää tiätty tosi ilosena, ku pitkästä aikaa nähtii, mutta ei siinä sitte kavvaa iloittu, ku Riitta kaivo esii semmotte karmee suriseva vehkee ja alko verellä sitä pitkin meikäläistä. Hyi hitto!

Huvitti oikee, ku sekä Riitta että äippä oli iha hoomoilasina meikän karvotuksen kans, ku ei se kone (eikä se toinenka kone, jota ne koitti) meinannu irrottaa mitää. Siinä ne tuskaili, mutta kyä sitä karvaa sitte loppuviimeks kummiski irtos melkoset kasat. Meikällähä on täyrelline parsonturkki: karkee päällikarva ja PAKSU ja tihee pohjavilla. Sitä sai meinaa muutaman kerrokse ajella, ennenku alko ees vähä pohjavillan väripilkkuja näkyä :-) Karmee operaatio kaikenkaikkiaa, mut lopputulos oli äipästä superlällyihkusöpöliini ♥ ja kiältämättä olo on vähä keveempi... Ja äippä sano, että mää laihruinki silminnähre. JEE! Se tiätää sitä, että saa taas enempi herkkuja :-) Tsekakkaa ite!

Aika söpö, eikös ♥

Bestis on poissa

R.I.P. Eetu, Mimmin Paras Ystävä ♥ 

Rottweilereista parhain, hieno rotunsa edustaja. Mimmin sisäisen rottweilerin esikuva. 

Hyvää matkaa ♥

Martti 4 vee ♥

Mun "pieni" kultapoju Martti täyttää tänään jo 4 vuotta! Onnea <3

Eipä uskoisi, miten nopeasti nämäkin vuodet ovat vierähtäneet. Herra alkaa ainakin ikävuosien perusteella olla jo aikuinen ;-) Toivomme moninkerroin yhteisiä vuosia eteenpäinkin.

 Onnittelut myös Ruu-, Ellu- ja Esteri-siskoille sekä Mauri-veljelle!

Kolea mökkijussi kuvina :-)

Agi-SM:istä ostetut juhannusGuzit :-)

Mimmi liekeissä :-) Neiti vingutti lelua oikein urakalla, leikkihetket oli pakko pitää max 10 min...

Mara sen sijaan ei saa Guzistaan ääntä kuuluville - ihan hyvä juttu...

Juhannusposeeraus <3 Paistoi se aurinkokin ajoittain!

Mimmi pääsi pitkän tauon jälkeen saunaan - ja sai toki pienen tipan olutta veden sekaan ;-)

Laiduntamista mökkipellossa...

Toinen laiduntaja :-)

Maisemaa mökkirannasta

Uimaan ei tarjettu mennä, mutta veneilemässä käytiin.

Marakaan ei uinut..

Mimpsu nauttii veneilystä ja osaa olla siellä nätisti :-)

Maralle sen sijaan on varminta pukea liivit, vaikka herra hyvin uida osaakin ;-)

Keskikesän juhlaa!

Sää ei varsinaisesti suosi tätä yöttömän yön juhlaa, mutta meidän lauma viettää sitä silti sitkeästi järvenrantamaisemissa :-) Toivotammekin seuraavan Muumipeikon juhannusrunon (Tove Jansson) myötä

Ihanan Rauhallista Juhannusta kaikille lukijoille ♥

Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.

 Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.

 Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan.

 Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää minkä nyt mä nään.

Rentoreiska ja tikit veks!

Viikkoon ei ole tapahtunut oikeastaan yhtään mitään. Martti kävi tosin hierojalla nukkumassa ja tilanne oli sama mikä ennenkin: jätkän lihakset ovat erittäin hyvässä kunnossa eikä jumeja löytynyt :-) Arki on ollut molemmilla harvinaisen tylsää, sillä agilitytauko jatkui edelleen. Kauniilla säällä on sentään voitu oleilla takapihalla, mutta sadepäivinä aika kuluu lähinnä sohvan nurkassa.

Mimmille tämä joutenolo on sopinut paremmin kuin hyvin, neiti on ollut tosi väsynyt, vaikka antibiootti- ja Rimadyl-kuurikin päättyivät jo viikko sitten. Ihmeen hyvin neiti jaksoi pari viikkoa olla tötsä päässä, mitä nyt loppuvaiheessa alkoi vähän ärsyttää ;-)

Tänään kävimme Hasselissa poistattamassa tikit ja haava oli lääkärinkin mielestä parantunut uskomattoman hyvin :-) Niinpä tötsää ei enää tarvitse pitää ja muutenkin voidaan alkaa elää normaalia elämää, juhannussaunakin on sallittua :-)

Ihan kuin haavaa ei olisi ollutkaan!

Vaikka agility on meillä nyt kuukauden tauolla, ei elämä täysin agilitytonta toki ole :-) Tampereella järjestettiin viikonloppuna agilityn SM-kisat ja emäntä talkoili niissä sunnuntaina. Sain olla käsikellottajana ja remmikuskina minien hyppärillä, joten sain seurata lähietäisyydeltä mm. monen parsonistin suorituksia. Jee! Talkoilun jälkeen ehdin myös käydä vähän shoppailemassa, mm. Nutrolin Senioria ja Guz-ukkelit koirille juhannusta varten. Silloin tämä lauma relaa möksällä piiiitkästä aikaa!