Sunnuntaikivaa hallilla

Antaa kuvien kertoa meidän sunnuntaiaamun puuhista :-) 

Maralla oli sen verran vauhti päällä, että kamera ei oikein tarkentanut, siksipä enemmän kuvia mummelista <3

Mitä sitte tehrään?

Oikeesti? Annas ny niitä käskyjä?

On se ny perhanan hirasta toimintaa!

Jes, mahtavaa!

Tälleen vai? Äippä mää en pysty kavvaa oleen näin :-)

Tää ei ny oikeen miällytä, miks toi sisko on MUN kentällä ;-)

 

Kohti siedätystä

Periaatteessa en tykkää bloggailla terveysasioista, koska ne ovat monessa mielessä hieman riskaabeleita aiheita ja mielestäni ne eivät  myöskään ole mitenkään erityisen kiinnostavia lukijalle. Toisaalta olen itse vuosien saatossa hakenut tukea erilaisille sairausepäilyille tai muille ajatuksille lukemalla kohtalotovereiden blogeja, joten sen takia uskallan jälleen avautua terveysasioista.

Martin silmä alkoi alkuviikosta punoittaa eikä punoitus tuntunut helpottavan kotikonstein. Olin ilmoittanut meidät lauantain kisoihin Lempäälään, joten koitin viimeiseen asti hoitaa silmää ilman dopingia. Koska se kuitenkin alkoi vaivata koiraa enemmän, vein Martin näytille Hasseliin. Ja hyvä että vein, koska silmässä oli jälleen sidekalvon tulehdus. Värjäämällä ei löytynyt vaurioita tai mitään vierasesineitä, joten hoitona Oftan Dexa-Chlora -silmätippoja 4-6 krt päivässä 10 päivän ajan + siihen 7 pv dopingvaroaika.

Samalla näytin vasemman takakintereen sitkeää ihottumaa, johon sain ohjeeksi laittaa Canofitea, jotta kutina helpottuisi. Riitta tarkasti myös tassunpohjat, joista vasemmassa etujalassa oli varpaanväleissä lievää punoitusta. Punotti viime viikolla aika hurjastikin, mutta Skingelillä sain rauhoittumaan.

Googlettelin ennen eläinlääkärikäyntiä siedätyshoitoon liittyviä asioita, koska Riitta oli jo syksyllä allergiatestien jälkeen ehdottanut siedätyshoidon aloittamista. Tuolloin suhtauduin aiheeseen kovin skeptisesti ja uskoin meidän selviävän ilman siedätystä kotikonstein. Lisäksi pidin siedätyshoitoa kovin sitovana ja hankalana. Otin asian nyt uudelleen puheeksi ja aiheesta pitkään keskusteltuamme pyysin Riittaa tilaamaan Martille siedätyshoitolääkkeen. Martin tapaushan on melko lievä eli se on suppean testin mukaan allerginen "vain" yhdelle pöly- ja kahdelle varastopunkille, eikä millekään testissä testatulle siitepölylle. Seuraavassa viime syyskuussa otetun testin tulos.

Siedätyshoitojen toimittaja on Suomessa vaihtunut ja 1.9.2014 alkaen uudet aloitushoidot tulevat ALK:lta. Siedätyshoidon nimi on Artuvetrin® Therapy. Aiemmin käytettiin Heskan siedätyshoitoa. Uuden toimittajan myötä myös siedätyshoidon aloitus on helpottunut. Enää ei alussa piikkiä annetakaan 3 vrk välein, vaan 3 kk "sopeuttamisjakson" ajan piikit annetaan 2 viikon välein ja tämän jälkeen kuukauden välein. Käytännössä annokset voisi antaa kotonakin, mutta itse olen asennoitunut siihen, että ne käydään otattamassa lääkärissä. En todellakaan ole mikään sisar hento valkoinen...

Siedätyshoitoa kokeillaan noin vuoden verran ja mikäli oireet (Martin tapauksessa erilaiset tulehdukset) helpottavat, hoitoa jatketaan käytännössä koiran loppuelämän ajan. Mikäli vuodessa ei mitään näkyvää muutosta tapahdu on siedätyshoito turhaa ja se voidaan lopettaa. Silloin voi todeta, että oireet ovat johtuneet jostain muusta kuin näistä nyt siedätetyistä varasto- ja pölypunkista. Näiden punkkien osalta allergiatestauksesta on netissä saatavilla hyvinkin ristiriitaista tietoa. Esim. täältä löytyy aiheesta lisää.

Olen kuitenkin kaikista epäilyksistäni huolimatta tullut siihen tulokseen, että kokeilla kannattaa. Kustannus siedätyshoidosta ei ole mielestäni kummoinenkaan, kun miettii miten paljon rahaa jatkuviin eläinlääkärikäynteihin vuodessa menee. Lisäksi tuo sitoutumispuolikin on uuden annostusvälin takia helpottunut huomattavasti, kyllä sitä nyt kerran kahdessa viikossa saa lääkäriajan kalenteriin sopimaan! Siedätyshoito ei myöskään ole dopingia eli kisauraa ei tämän takia tarvitse katkaista ja ylipäätään, mitä en tekisi rakkaan lemmikkini olon parantamiseksi ♥ Jos kokeilu sitten osoittautuu turhaksi, niin onpa ainakin kokeiltu! 

Shopping

Tänään käytiin shoppailemassa Mustista ja Mirristä herralle uudet valjaat. Kahdet jo olemassaolevat nousevat vetäessä kurkkua painamaan ja aiheuttavat kröhinää lenkillä. Nämä Rukan Mini Comfort -valjaat vaikuttavat ainakin ensinäkemältä istuvan hyvin - toivotaan, että ovat käytössäkin mukavat. Ja värikin on aika kiva näin kevättä kohden mentäessä :-)

Kaupasta lähti mukaan (tuhottaviksi) myös pari halpaa narulelua. Kotona ne saivat jo melkoista kyytiä ;-)

 

Ystävänpäivän kisailua ja la(i)skiaissunnuntain touhuja

Vietimme Martin kanssa Ystävänpäivää LEVEKin kisoissa SDP:llä. Tuomareina oli kahdella radalla oma koutsimme Johanna Wüthrich ja toisella agiradalla yksi suosikkituomareistamme eli Mikkilän Sari. Liekö lisäpaineita tuosta oman koutsin tuomaroinnista, mutta ennen ekaa rataa jännitti selvästi enemmän kuin aiemmin. Lisäksi torstain teeneissä kaikki sujui niin mallikkaasti, että sekin pisti vähän jännittämään, sujuisiko kisoissa mikään.

Eka rata oli Wyffen agilityrata, josta tuloksena 10 vp (kielto hypyllä ja kepeillä) ja 0,02 yliaikaa. Kolmoshypyn kielto johtui nähtävästi omasta ryysimisestä, kun lähdin taas koiraa katsomatta rynnimään kolmoshypyn taakse valssille ja Marttihan tuli sinne mukana :-) Keppikielto oli myös samasta syystä eli vedätin Martin ohi kepeistä - typerää! Sinänsä kiva, että saimme tuloksen, mutta nuo omat mokat jäivät vähän harmittamaan. Sekä se, että noiden parin korjailun takia meni yliajalle, vaikka juoksin mielestäni kuin heikkopäinen. 

 

Toka rata oli Wyffen hypäri ja siitä ei ole paljoa kerrottavaa... Mulla oli ohjaus ihan hukassa ja siitä koutsi radan jälkeen vähän huomauttikin - aiheesta :-) Heti alun "ohjaus"kuvio oli käsittämätön, ihme että Mara tiputti vain 2. riman... Sitten suorasta putkesta jätkä tuli kierien ulos, se ei ennen ole noin liukastellutkaan! Takaaleikkaus renkaan jälkeiselle hypylle tuli tehtyä ihan vahingossa ja se onnistui! Mutta takaakierron jälkeen en ottanut Maraa haltuun ja niinpä se kosahti väärään päähän putkea.

Vika rata oli Mikkilän Sarin agirata. Olen aina tykännyt Sarin radoista ja nytkin se oli ihan "tehtävissä", mielestäni helpompi, kuin Wyffen agirata... Alku oli ihan samanlainen ja tällä kertaa onnistuin jotenkin viemään Maran yli 3. hypyn, mutta sen takana valssissa olin nähtävästi myöhässä ja Mara jäi pyörimään A:n eteen. Onneksi siitä ei kuitenkaan tullut kieltoa. Muuten rata meni suht sujuvasti, kunnes sitten kepeillä Mara liukastui ohi 2. välin ja siitä vitonen. Onneksi huomasin virheen ja palautin alkuun! Tähän (ja muihin epämääräisiin muuvseihin) tuhraatui kuitenkin jälleen aikaa ja tulos oli 5,21. Silti 2 tulosta 3 radalla on paremmin, kuin meillä kolmosissa tähän asti!

Mara kävi oudon kuumana ja komensi meikää joka radalla - sille outoa käytöstä. Ehkä sitten vaan ohjasin niin kökösti, että sitä harmitti :-D Lisäksi ihanneajat tuntuvat kolmosissa niin kovilta, että vaikka me joskus saataisiinkin nolla, niin ei me ikinä päästä mihinkään 5 kärkeen meidän vauhdilla :-( En tiedä, mistä saisi nopeammat jalat? Näitä nykyisiä testataan taas viikon päästä, tosin vain kahdella radalla TAMSKin kisoissa :-)

Ystävänpäivän kunniaksi Martti taisi kisoissa hieman ihastua sievään Sera-neitoseen ;-) Herra esitteli Seralle lemmekkäitä muuvseja vielä häkistä käsinkin :-D

Laskiaissunnuntaita vietettiin ihan kotosalla ihanasta aurinkoisesta pakkaspäivästä nauttien. Antaa kuvien kertoa puolestaan. Näiden kuvien myötä

Mukavaa alkavaa viikkoa!

 

Tyttöjen viikonloppu ♥

Pitkästä aikaa vietettiin Mimmin kanssa "tyttöjen viikonloppua", kun olimme viikonloppukylässä ihan tuossa naapurikaupungissa :-) 

Mimmi on loistava reissukoira, se ei paljon maisemanvaihdoksista stressaa. Ja iän tuoma huono kuulokin on vain plussaa kerrostalo-olosuhteissa ;-) 

Iltalenkillä Kalevan kirkon kulmilla :-)

Piilossa :-)

Rokokoo-tuolipose :-)

 Meillä oli oikein rentouttava viikonloppu, pitää muistaa säännöllisesti viettää tällaisia molempien kanssa!

Hilpeää helmikuuta!

Talvi on edennyt jo helmikuulle ja tänä vuonna ei voi kyllä valittaa ainakaan lumen puutetta :-) 

Takapihalla voi leikkiä mielin määrin, kun ei tule kuraa sisälle ja lumi tekee myös lenkkeilystä tehokkaampaa, ainakin maalla käydessä :-)

Maran juoksentelua pitikin tässä hieman kontrolloida, kun herralla on taas takakintereessä sinnikäs ihottuma, joka tuppasi kovassa hangessa juostessa aukeamaan. Nyt pehmeä lumi ei aiheuta samankaltaisia tuhoja, mutta tötteröelämää on edelleen (huoh) jatkettava, kun se kieli osuu jalkaan heti, kun silmä välttää :-( Nyt on tosin Fuciderm-kuuri taas menossa, joten toivottavasti saadaan kinttu viimein kuntoon! Niin ja kisakausi 2015 käyntiin, tarkoitus olisi startata LEVEKin kisoissa ystävänpäivänä...

Jätkällä on muuten uusi fleecetakki Dog It Lifelta , on jotenkin kyllä Maralle hassun mallinen ja jätkä näyttääkin takki päällä siltä, että vain sikari puuttuu :-D Vai onko se vaan väärän värinen :-)

Em. mielikuvaan liittyen, Maralla on viime päivät hyrrännyt hormonit hieman ylikierroksilla... Liekö juoksunarttuja poikkeuksellisen paljon ympäristössä vai mikä lie syynä, mutta jätkä on liehitellyt Mimmiä kotona ärsytykseen asti. Tällaista meillä ei ikinä ennen näiden n. 5 vuoden aikana ole ollut! Mummo ei sano mitään, mutta emäntä komentaa sitten sitäkin enemmän! Mimmiä EI kiusata - piste. Tötsä auttaa kyllä tässäkin asiassa jonkin verran, joten ehkä ihan hyväkin, että sitä joudutaan nyt pitämään ;-)

Hyi hitto, mikä tota vaivaa??

Kyllähän mää aika söpö oonkin, vai mitä?

Mimmi muuten pääsi viime viikolla mukaan Martin treeneihin <3 Höntsättiin ennen meidän treenien alkua mummelin kanssa vähän putkia ja hyppyjä (ilman rimoja). Kokeiltiin namilla keppejäkin, mutta siihen neidin keskittymiskyky ei taipunut ;-) Putkia oli sen sijaan hienoa rallatella ja pystyi välissä keskittymään jopa rally-tokon muistutteluun. Tätä lisää!

Mummon söpöysposeeraus ♥

Näissä tunnelmissa aloittelemme helmikuuta ja kevättä kohti mennään siis kovaa vauhtia!

Ihanaa helmikuun alkua kaikille lukijoille!

Uusi Vuosi, vanhat kujeet

Oikein ihanaa vuotta 2015 sinulle, joka eksyit blogiimme!

Kovin olen harvakseltaan viime aikoina tänne kirjoitellut ja voisinkin tehdä nyt uudenvuodenlupauksen päivitellä kuulumisia hieman tiheämmin.

Mitään virallista lupauslistaa en enää viime vuosina ole koirarintamallakaan tehnyt, mutta tässä voisi nyt tehdä pienen katsauksen menneeseen vuoteen ja samalla lyhyesti miettiä jo kuluvaa vuotta 2015. 

Mimmin vuosi 2014

• Mimmiltä leikattiin pieni, onneksi hyvänlaatuinen, kasvain jalasta alkukesästä. Takapakista (tikkien irti repiminen) huolimatta neiti toipui operaatiosta nopeasti
• Mimmi täytti 10 vuotta ♥ Ajoittaisia vatsavaivoja lukuun ottamatta Mimmi voi oikein hyvin!
• Mimmin kanssa osallistuttiin rally-tokon alkeiskurssille :-) Neidissä olisi kyllä potentiaalia, mutta ryhmässä käyttäytyminen ei ole ihan kunnossa ja sen takia tällaiset kurssit eivät ole kovin miellyttäviä.
• Mimmi ajeltiin ensimmäisen kerran eikä neitiä kiusata nyppimisellä jatkossakaan.
• Kirsi hieroi Mimmiä n. 2 kk välein.
• Mimmin bestis pääsi koirien taivaaseen :'( 

Martin vuosi 2014

• treenasimme edelleen agilityä tutussa YLÖKK-ryhmässä Johannan koutsattavana. Taisimme käydä vain kerran irtotunnilla ProCaniksella.
• osallistuimme Martin kanssa 9 agilitykisoihin
• 2. luokassa 8 starttia: 3 nollaa, 1 x 5 vp, 1 x 10 vp, 1 x 15 vp ja 2 x HYL
• starttasimme huhtikuussa ekan kerran kolmossissa, ja heti eka kisoissa nollarata, joka jäikin sitten toistaiseksi ainokaiseksi nollaksi kolmosissa...
• 3. luokassa 14 starttia: 1 nolla, 3 x 5 vp, 1 x 10 vp, 1 x 12,40 vp, 8 x HYL

•  Martilla pientä kremppaa
• ensin kesälomalla jalan ihottuma paheni ja sen jälkeen häntä alkoi oirehtia märkivällä ihottumalla
• allergiatestissä todettiin pölypunkki- ja varastopunkkiallergia. Ei kuitenkaan lähdetty vielä siedätys- tm. hoitoon
• loppusyksystä silmätulehdus

• Kirsi hieroi Marttia n. 3 kk välein, mutta loppuvuodesta alaselän jumien takia hierontaväli lyhentyi 2 kk:een

 

Mitä sitten tälle kuluvalle vuodelle toivomme? 

• TERVEYTTÄ. Sekä koirien, että omaa tietenkin. Vuosi on alkanut Martilla jälleen pienen ihovaivan kanssa ja näyttääkin siltä, että ne ovat osa herran elämää nyt ja jatkossakin. Onneksi olen oppinut jo sen, että sääli on sairautta eli heti, kun tulee pienikin nirhauma, jota herra nuolee, laitetaan tötterö päähän. Se on ainoa keino estää pienestä vaivasta alkavaa massiivisempaa ihotulehdusta. Viime vuonna jouduimme pitämään doping-taukoja antibioottien takia pariinkin otteeseen, tänä vuonna en haluaisi Martin elimistöä antibiootein rasittaa ollenkaan. Tietenkin Mimmin terveys on vähintään yhtä tärkeää, täyttäähän Mimpsu jo 11! Toivon sydämestäni, että mummeli saa elää tämänkin vuoden mahdollisimman tervettä elämää ja ettei sille vieläkään tarvisi aloittaa mitään pysyviä reseptilääkityksiä.
• Harrastusrintamalla yritän aktivoitua Mimminkin kanssa. Vaikka emme millekään kursseille osallistuisikaan, haluaisin ihan Mimmin mielenvirkistyksen takia käydä sen kanssa vapaaharkkaamassa vaikkapa rally-tokoliikkeitä.
• Muutenkin lisää kahdenkeskistä laatuaikaa, etenkin Mimmin kanssa ♥ Martin kanssa sitä laatuaikaa tulee treeneissä ja kisoissa, mutta Mimmin kanssa nämä hetket ovat jääneet vähiin. Enemmän siis tänä vuonna tyttöjen iltoja :-)
• Martin kanssa tiiviimpää kisaamista. Alkuvuosi menee nyt erinäisten reissujen ja pitämämme agilitytauon takia vähin kisoin, mutta kesällä pitäisi kyllä startata vähintään yksissä kisoissa joka kuukausi. Tavoitteena tietysti päästä jälleen nollakantaan hyllyputken jälkeen.