Hyvää vuodenvaihdetta!

Kuukauden tauon jälkeen olimme Martin kanssa torstaina treeneissä. Jätkä veti tosi hienosti, treenattiin välistävetoja ja keppejä ja hienosti meni kepitkin molemmilta puolilta ohjaten :-) Meikäläisen liikehdintä sen sijaan ei ollut (taaskaan...) kovin sulavaa ja sainkin siitä koutsilta noottia. Ohjasin välistävedoissa kuin hidastetussa filmissä, olisipa joku ottanut sen videolle! En millään meinaa tajuta, että vastakäsi pitää ottaa esille jo siinä vaiheessa, kun koira ponnistaa hypylle tai jopa ennen, sen jälkeen se on auttamatta myöhäistä. Martti seuraa ohjausta tosi tarkasti ja paikkaa kyllä virheitäni, mutta koutsin mukaan kaikki koirat eivät meikäläisen ohjauksella tosiaankaan toimisi... Mistä sitä oikein saisi koordinaatiokykyä ja nopeutta, kun on tällainen kankea kanki??

Tänään käytiin ekaa kertaa vapaaharkkaamassa Pinotiellä. Avainhan mulla on ollut jo pari kuukautta, mutta aikaa vapaaharkkaamiseen ei vaan ole löytynyt ja olihan meillä tuota sairasteluakin tässä kuukauden verran. Tänään kuitenkin suunnattiin hallille koko perheen voimin ♥ Mimpsukin pääsi ekaa kertaa viime kevään jälkeen radalle ja neiti oli - lievästi sanottuna - liekeissä ♥♥ Tehtiin ihan yksinkertaista hyppy-hyppy-putki -ilottelurumbaa molempiin suuntiin ja koitin namilla viedä keppejäkin. Välissä tehtiin rauhoittumisen takia (helpommin sanottu kuin tehty...)  seuraamista, paikallaoloa ja sivulletuloa. Neidin silmät oikein loisti, kun se pääsi töihin!! Vitsit, kun jaksaisi senkin kanssa vaan säännöllisesti höntsäillä jotain.

Tulipa oikein konkreettisesti todistettua, miten erilaisia nämä kaksi koiraani ovat. Mimmi käy heti esteet nähtyään kuumana kuin kekäle ja haukkuu tauotta koko radan ajan. Samoin se käy käteen, hihaan, housuun tms. kiinni kesken radankin ja tekee kuitenkin koko ajan rataa sairaalloisella (hallitsemattomalla...) nopeudella :-) Martti sen sijaan on myös nopea ja välillä kuumenee, mutta se on koko ajan hyvin hallinnassa ja tekee ajatuksella sen, mitä se tekee. "Siskon" mukana olo tosin aiheutti poikkeuksellisen huudon häkissä kentän reunalla: kun Mimmi oli radalla, Mara huusi suoraa huutoa :-) Ensi kerralla tarvii jättää toinen autoon toisen treenatessa, oppia tämäkin..

Martin kanssa tehtiin samaa hyppy-putki -rumbaa, mutta myös keppejä molemmin puolin etupalkalle ja puomia etupalkan kanssa. Koitin häivyttää palloa kepeiltä, mutta jätkä meni siitä ihan sekaisin ja pujotteli miten sattuu. Kerran taisi mennä lopulta oikein ilman palloa keppien päässä, mutta tekemistä sen häivyttämisessä näyttää olevan - ja paljon!

Neiti silmät loistaen agikentällä ;-)

Intoa piukassa vuoroa odottamassa :-D

Lisätään tähän loppuun pari "kohokohtaa" vuodelta 2012 :-) Ehdoton kohokohta harrastusrintamalla oli tietysti meitin neidin ERI ja sijoittuminen neljänneksi erkkarin veteraaniluokassa ♥

Mimmi parsonlehdessä. Poseerauskuvaa erkkarissa oli ihan mahdoton ottaa, tässäkään ei näy kaunein osa eli pää :-/

Martin kanssa treenattiin ahkerasti (lahjattomat treenaa?) agilityä lähes koko vuosi kaksi kertaa viikossa. Vielä emme kuitenkaan ole korkanneet kisauraamme edes mölleissä, mutta kesällä startattiin muutama kerta epiksien putkiluokassa :-) Alla video ekasta suorituksestamme :-D

Näiden kuvien myötä OIKEIN IHANAA (ja pelotonta) VUODENVAIHDETTA ja ILOISEN KOIRAMAISTA VUOTTA 2013 KAIKILLE LUKIJOILLE!

♪♫ Joulu päättyy vaikkei kenkään sois... ♫♪

Joulu on aina yhtä jännittävää, oli se sitten jo 9. kerta...

... tai kolmas :-)

Mimmi on ihan hulluna pakettien perään, se repii ne taatusti auki nopeammin kuin yksikään innokas lapsi :-)

Martti sen sijaan ei ihan ymmärrä lahjatouhun päälle, se ei tainnut illan aikana saada yhtään pakettiaan kokonaan auki...

Mimpsu sen sijaan aukoi muidenkin paketit ja ehti maistelemaan lahjojakin :-)

Ja nää on sitte MUN älkääkä kuvitelkokaan tulevanne niitten lähelle, NIH!

Lievää innokkuutta havaittavissa ;-P

Pienin väsähti nopeiten :-)

Kirpeä pakkassää esti pitemmät lenkkeilyt, mutta käytiin sentään hiukan ulkona käyskentelemässä.

Kunnon asusteissa tarkenee!

Mökkikauteen on vielä aikaa - näkymä mökin ikkunasta, ulkoapäin :-)

Kesällä maisema on hieman toinen...

Joulu, juhlista jaloin ♥

Mun murut ♥♥

Tästä se arki taas lähenee, vaikka lomaa onkin vielä jäljellä! Martin tassukin on täysin parantunut ja huomenna olis tarkoitus kuukauden tauon jälkeen päästä treenaamaan agia! Vähän kyllä jänskättää :-D

Ihanaa Joulua!

Pieni terveyspäivitys

Martin antibioottikuuri alkaa olla lopuillaan ja herran jalkakin näyttää jo oikein hyvältä. Niin se vaan sitten taisi olla, että antibioottia se tassunväli kaipasi :-) Tabletin syöttäminen oli aluksi superhelppoa, sen kun heitteli molemmille vuorotellen nakinpaloja ja johonkin piilotti Maralle pillerin. Sitten se äkkäsi sen jollain kertaa ja sen jälkeen makkarat on usein syljetty suusta tai pilleri on saatu suussa eroteltua ja se pudotetaan suupielestä pois :-D Sitten vaan väkisin lääke kurkkuun. Onneksi on enää pari päivää jäljellä!

Unohdin vallan tuossa aiemmin mainita, että Mimmin näytetulos oli puhdas eli ei giardiaa eikä muitakaan loisia. Sen nyt arvasinkin, mutta olihan se hyvä tarkistaa. Selkeää syytä eosinofiilien arvon nousuun ei siis ole löytynyt ja Saila-lääkäri sanoikin, että arvoa olisi hyvä seurata taas kuukauden päästä. Eli meillä on lääkärireissu siis jälleen tiedossa...

Molemmat kävi vielä joulun alla hieronnassa Karhuniemen Kirsillä. Martti oli rentoreiska, kuten syksylläkin. Nyt tosin pomppulihaksissa oli pientä kireyttä, mistäköhä johtuu ;-) Jatkossakin siis näyttäisi n. 3 kk välein hieronta herralle riittävän. Mimmin selkä oli sen sijaan taas pahempi, edelliskäsittelystä oli ehtinyt nyt kulua 7 viikkoa. Mimmille annettiin selkälihakseen sähköimpulsseja, kun hieronnasta ei tullut mitään. Kuukauden päästä mennään sitten taas eli näyttäisi vähän siltä, että mulla ja Mimpsulla on sama hierontarytmi eli kerta kuussa, muuten meitin lihakset on juntturassa ♥

Joulua vietämme mummolassa, mikä on aivan mahtavaa :-) Maalla saa olla irti ja mennä ja tulla miten haluaa. Tosin nyt on ollut niin kylmä, ettei pihalla käydä kuin kääntymässä. Mutta eiköhän se tästä vielä lauhdu. Nyt vaan ollaan ja nautitaan rauhallisesta olemisesta ♥

Sairastuvalla

Meillä on viime viikko ollut melkoista sairastupailua ja kaikki harrastaminen ja melkeinpä lenkkeilykin on ollut pannassa. Martin tassunväli näytti aluksi lähtevän paranemaan hienosti Canofitellä, mutta viikon kuluessa se alkoi kuitenkin taas näyttää pahemmalta. Soitin Oivaan ja Saila antoi Martille antibioottikuurin, joka aloitettiin eilen. Toivottavasti tassu nyt vihdoin paranisi! Soimaan kyllä itseäni siitä, etten ajoissa tajunnut tassun olevan niin huonossa kunnossa, vaikka Martti nuoli sitä välillä pitkin syksyä. Se ei kuitenkaan ontunut, ei aristanut jalkaa ja painoi treeneissä ja lenkillä normaaliin malliin. Ajattelin, että tassu on vaan jatkuvasta kurassa kävelystä ja pesemisestä herkkänä enkä nähnyt siinä mitään ihmeellistä. No, jälkiviisaus on turhaa, nyt pitää vaan koittaa saada jalka kuntoon!

Ongelma on vain oikean etutassun yhdessä välissä, ei  koko tassussa eikä missään muussa jalassa. Tassussa täytyy pitää sisällä sukkaa ja ulkona tossua, mikä onkin "todella helppoa" :-/ Kertokaahan, onko koirille olemassa sellaista koko jalan pituista tossumallia? En ole löytänyt kuin näitä lyhyitä, jotka pysyvät lenkillä vain hetken, mutta valuvat vauhdissa hyvin pian jalasta :-( Ja näillä lumilla tossuun menee heti varresta lunta eli sen suojaava vaikutus on ihan mitätön, kun lumi kuitenkin kastelee tossun sisältä. Eli vähän pattitilanteessa tämän suojaamisen kanssa ollaan.

Sisäsukkakaan ei vauhdissa oikein pysy jalassa :-D

Ja ettei vaivat tähän loppuisi, alkoi Mara yhtenä aamuyönä yskiä ja kakoa limaa tosi ikävästi. Se yö meni valvoessa ja yskänkohtauksia kuunnellessa. Seuraavana päivänä se yski myös pissalenkillä hieman ja sisälläkin innostuessaan, mutta sen koommin ei ole köhinyt. Tiedä sitten oliko kennelyskää vai mitä, molemmathan on toki rokotettu eikä oltu melkein kahteen viikkoon tavattu ketään koiria yskän alkaessa. Mutta kennelyskäkin voi tarttua myös sairaiden koirien pissoja/kakkoja nuuhkiessa eli tuolta pihalta se pöpö todennäköisesti meille imuroitiin. Onneksi Mimmi näyttää säästyneen yskältä, hiukan se tuhisi yksi päivä, mutta muuten ollut ihan ok siltä osin.

Että tämmöistä sairastelua meillä ollut viime aikoina! Ärsyttävintä on tietysti se, että agitreenit jää Martilla koko joulukuulta väliin. Ja lenkkeily tietysti on myös aika minimaalista tuon tossuongelman takia. Toivotaan, että tassu olisi sitten joulun jälkeen siinä kunnossa, että päästäisiin aloittamaan vuosi terveenä ♥ Tarkoitus oli osallistua 12.1. herran kanssa epiksiin, mutta saa nyt sitten nähdä ehditäänkö yhtään treenata sitä ennen. Tärkeintä tietysti on saada poika kuntoon, harrastukset ovat siinä kohtaa ihan toisarvoinen juttu!

Winter Nose ja töppöset

Tänään käväistiin taas Pirkkalan Oivassa Sailan pakeilla. Mimmi sai nyt rabiespiikin ja jännityksellä odotetaan, tuleeko tästä piikistä jotain iho-oireita. Kuukausi sitten annettu nelosrokote sai aikaan kutinaa, mutta ei onneksi märkivää ihotulehdusta. Voi olla, ettei kolmen vuoden takaisella tulehduksella ollutkaan mitään yhteyttä rokotuksiin, se vaan sattui osumaan sopivasti samaan aikaan. Toivotaan, ettei tämä rabiespiikkikään aiheuttaisi neidille kutinaa kummempaa ♥

Samalla näytin Sailalle Martin oikeaa etutassua, jonka varpaanväliä olen koittanut kotikonstein (Canofitellä/Vetramilillä) hoitaa. Hoito ei ole ollut turhaa, sillä Saila totesi tassunvälin olevan tulehtunut ja myös oikeanpuoleinen imusolmuke oli turvoksissa eli tulehdusta tosiaan herran jalassa on. Saimme ohjeen hoitaa varpaanväliä Canofitellä aamuin illoin ja jalka pitää myös suojata sekä ulkona että sisällä, että säilyy kuivana eikä Martti nuole sitä. Hmm, mielenkiintoisen helppo rasti? Ajeltiin sitten samalla reissulla ostamaan halvimmat mahdolliset töppöset, joita kokeillaan lenkillä. Sisätiloissa teipataan vauvansukka jalkaan.

Tossut kiinnosti Mimmiä kovasti, luuli niitä varmaan uusiksi leluiksi :-D

Martti sen sijaan kauhistui moisista kapineista ;-)

Näytin Sailalle samalla myös Maran kirsua, johon on ilmestynyt pari vaaleaa kohtaa. Kyseessä on kuulemma ns. Winternose-ilmiö, joka on yleisempi mm. labradorinnoutajilla eli talvella, kun valoa on vähän, kirsu vaalenee ja kesällä se taas tummuu entiselleen. Tässä Mr Winter Nose ♥

Lumitouhuja

Talvikelit on hianoo, mut me ei tykätä kauheesti olla pitkää ulkona.

Joskus o kummiski kiva vähä riakkua omalla pihalla.

Mää oon PE-LOT-TA-VA, enkö?

Äippä sanoo meikää kuuraparraks ♥

Lujaa!

Nöösi tykkää leikkiä yksinki, mut sillon ny joku tulehrus varpivvälis eikä sille oo löytyny semmosta tossuu, joka pysys jalas ;-) Sempä takii se ei kauheen kavvaa oo hankes.