Turhan tuhtia kuntoa lukuunottamatta molemmat olivat oikein hyvässä kunnossa, sydämet sykkivät voimakkaan tasaisesti ja hampaatkin olivat siistit :-) Juteltiin lääkärin kanssa myös Martin allergiatestin tuloksista, joita ehkä hieman kyseenalaistinkin. Lääkäri oli kanssani samoilla linjoilla siinä, että jos Martin oireet pysyvät satunnaisina ja suht lievinä tai esiintyvät selkeästi vain tiettyyn vuodenaikaan, ei siedätyshoidolle välttämättä ole mitään tarvetta. Mutta sinänsä mietona hoitokeinona se on hyvä pitää mielessä, jos oireilut jatkuvasti uusiutuvat.
Sinänsä rally-toko on kyllä minusta melko lähellä tokoa ja siten "ei oikein mun juttu". Vaikkei se olekaan ihan yhtä totista vääntöä, niin kyllä tuossa kuitenkin melko kurinalaisesti toimitaan ja on paljon "hinkattavaa". Agility on selkeästi enempi mun juttu :-) Ehkä toisenlaisen koiran kanssa rauhallinen liikkeiden opiskelu voisi sujuakin, mutta ei tuon mummon kanssa - ainakaan toisten koirien kanssa porukassa <3 No, kurssi on vasta alussa ja fiilikset voi toki muuttua, joten melko avoimin mielin mennään huomenna toiselle kurssikerralle!
 |
| Pahoittelut kuvien laadusta, nyt oli vain tuoreita kännykkäkuvia! |
Kiva kuulla, että lääkärireissu meni hyvin :) Meillä kans koirat lihoaa ihan huomaamatta, varsinkin raakaruoalla, kun ne määrät ei ole niin justiinsa ;) Nappulaa onkin helpompi annostella, vaikka Luna lihosi nyt sillä elämänsä ekaa kertaa... Samanlaiset fiilikset rallytokosta ja arvaa vaan, ollaanko tehty niitä kotiläksyjä... Ehkä tänään töiden jälkeen, ennen kurssia :P
VastaaPoistaKyllä ne jenkat koirillekin helposti tulee ja meikäläinen kun ei viitsi olla ihan natsi tuossa ruokinta-asiassa - eli herkkuja kyllä saavat päivittäin ;-) Ehkä nappulalla olisi helpompi pitää kuosissa, mutta en halua vuosien jälkeen palata enää siihen ruokintatapaan.
PoistaLäksyt on tekemättä meilläkin...
Martti mikään lihava ole. sehän on lihaksikas :) ja lihaksikas koira painaa enemmän kuin rimpula! Meitin Marlon on kanssa raamikas miäs, ja painoa varmaankin tuo samainen 11,5kg ja säkä 39cm eli komia kaveri siis ;) No, meitin Marlonin ruoasta voisin hieman vaikka nipistää jos veisin näyttelyyn niin saisi muutaman sata grammaa tiukemmaksi, mutta ei olle menossa näyttelyyn :D ainakaan vielä. Minkäs kokoinen tuo Martti on, siis säkä? Aika monet isommat urokset, varsinkin hyvässä lihaskunnossa olevat, painavat tuon 10-11 kg mennen tullen. Olenhan minäkin saanut kuulla koko ajan että "voi kauhhia kun toi Marlon on niin suuri" voi harmi kun se olis hiukan pienempi kun on niin kaunis koira ja laadidaadidaa....Marlon on iso ja jumalattoman ihana ja ainakin sillä on terve, tasapainoinen rakenne ja luonne puhdasta kultaa...onpahan enemmän mitä rakastaa ;)
VastaaPoistaKiva kuulla että Martin allergiat tai nämä iho-ongelmat ovat helpottaneet :)
Se on jännä juttu muuten noiden koirien ruokavalioiden kanssa, meillä nimenomaan Mimi, Balmer ja Marlon ovat timmimmässä kuosissa kuivaruoalla, joka ei sisällä suuria määriä lihaa ja taas Maisalle sopisi paremmin hyvinkin suurempi proteiinipitoisuus...johtuen kai siitä, että Maisa on varsin atleettinen, valtava lihasmassa ja raskas rakenne...isot lihakset kuuttavat kai sitten sitä proteiinia enemmän. Mimi ihan selvästi oli pulska kun se söi esimerkiksi Acanaa, Orijenia tai CarniLovea. Aika hankalaa vaan syöttää kaikille eri ruokia isossa laumassa...mulla ei riitä mielenkiinto siihen pelaamiseen.
No ei Martti varsinaisesti LIHAVA olekaan, lääkärin termi oli vähän pötkylä :-) Eli herralta on hiukan tuo vyötärönseutu lähtenyt kadoksiin, mutta tosiaan pienellä treenillä saadaan taas ihan timmiksi. Martin paino on aina ollut tuota luokkaa ja on tosiaan ollut lihaksikas pienestä pitäen. Hieroja aina herran lihaksistoa kehuu ja se on sentään ammatti-ihmisen lausunto :-)
PoistaEn muuten ole varma Maran säkäkorkeudesta, tarviskin tarkistaa... Reilu vuosi sitten ekoissa agikisoissamme herra mitattiin ja olisko se ollut 37,5 cm tai jotain sitä luokkaa, selkeä medi kuitenkin! Minusta juuri passelin kokoinen urosparson, sanovat normit sitten mitä tahansa :-)
Toivotaan, että Maran iho-ongelmat pysyisivät kotikonstein hallinnassa, eikä tarvisi miettiä mitään vakavampia hoitoja. Kyllä tosiaan usean koiran erilainen ruokkiminen on tosi hankalaa. Meilläkin, kun toinen syö kotiruokaa ja toinen raakaruokaa, niin on ihan tarpeeksi säätämistä. Välillä kyllä käy mielessä, että nappulalla pääsisi helpommalla, mutta en nyt ainakaan toistaiseksi ole palaamassa siihen, kun ollaan vuosia oltu jo ilman.